Tulipalojen ehkäisy oli korostunut jo vuosien 1933 ja 1960 laeissa. Jo vuoden 1960 palolaki oli velvoittanut laatimaan metsäpalojen varalta kulontorjuntasuunnitelmat. Uutena vuoden 1975 laissa vaadittiin hälytys- ja viestisuunnitelmat sekä öljyvahinkojen ja vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmat.
Pelastustoimi liitettiin palotoimeen vuoden 1975 laissa palo- ja pelastustoimesta ja tuli näin kuntien hoidettavaksi. Kuntien vastuulle tulivat kaikki pelastustehtävät, paitsi ne, joista oli säädetty muulla lailla kuten meripelastus tai ilmailun pelastuspalvelu. Palo- ja pelastustoimen vastuulle tulivat siten räjähdysonnettomuudet, öljyvahingot, sortumat, liikenneonnettomuudet, kaasu- ja nestevuodot, tulvat, rankkasateet ja muut luonnononnettomuudet. Vuonna 1999 laissa palo- ja pelastustoiminnan kenttää laajennettiin vielä lisää kun laki liitti väestönsuojelunkin pelastustoimen tehtäviin.
Palotoimen laajeneminen
pelastustoimeksi on aiheuttanut sen että kalusto ja varusteet ovat nykypäivänä hyvin paljon
monimuotoisempaa kuin palokunnan alkuaikoina. Palokunnalla on hoidettavana varsin
laaja tehtäväkenttä hyvinkin erilaisine tehtävineen.