Inhimilliset kärsimykset tulipaloista ovat suuret. Yksi Varkauden suurimpia tulipaloja oli Koivuloiden palo, jossa tuhoutui neljä asuinrakennusta sekä kaksi ulkorakennusta. Kello 14, 17.5.1923 syttyneessä tulipalossa 48 perhettä menetti kotinsa. Asuinrakennukset olivat 2-kerroksisia ja niissä oli yhteensä 64 huonetta.
Palo sai alkunsa tehtaan viereisen Tienkorva I:n ulkorakennuksesta. Ulkorakennus sisälsi neljän talon puuliiterit. Kovan tuulen takia tuli levisi nopeasti alueen asuinrakennuksiin. Viereisten rakennusten pärekatot olivat alttiita syttymään eikä palopaikalle saatu välittömästi vettä. Palokunta ei saanut rakennuksia sammutetuksi vaan joutui keskittymään palon leviämisen estämiseen.
Emil Rifin kertomus Koivuloiden palosta:
”Tästä tulipalosta on jäänyt mieleeni muisto eräästä järkähtämättömästä velvollisuudentunnon täyttämisen näytteestä. Höyryruiskumme koneenkäyttäjänä toimi silloin vapaaehtoinen tehdaspalokuntalainen Kasper Virtanen. Hän asui perheineen Koivula I –talossa. Hän istui höyryruiskun takapenkillä kun ruiskua kuletettiin palokaivolle, matka kulki hänen asuntonsa ohi ja talon yläosa oli jo vahvasti tulessa, Virtanen ei hypännyt pukilta alas mennäkseen pelastamaan omaisuuttaan, huusi vaan, että katsokaa, jotta lapset pääsevät ulos, ja matka jatkui keskeytyksettä ja Virtanen nostatteli höyryä ruiskuunsa ja minun oli todettava, että höyryruiskun säännöllinen käynti katkaisi tulirintaman etenemisen. Virtanen pysyi koko ajan paikallaan, vaan talo, missä hän asui, paloi maan tasalle ja siinä paloi Virtasenkin omaisuus aivan tarkkaan, eikä se ollut edes vakuutettu. Sellainen oli palokuntahenki seppä Virtasessa.”
