A. Ahlström Osakeyhtiön ostettua Varkauden tehtaat 1909 alkoi Varkaudessa järjestelmällinen tehtaitten laajentaminen ja uusiminen. Varkauden tehtaat vastasi myös työväestönsä asuttamisesta. Varkauden tehtaat pyrki ohjaamaan rakentamista ja tilasikin Varkauden ensimmäisen asemakaavan Ivar ja Valter Thomélta. Arkkitehtiveljesten kaava valmistui vuonna 1913, jonka mukaisesti Varkautta lähdettiin rakentamaan.
Tehtaiden laajetessa voimakkaasti 1910-luvulla, alettiin palontorjuntaan kiinnittää huomiota. Tulipalot olivat teollisuuslaitosten jatkuva uhka ja taloudellinen vaara. Jo ennen palokunnan perustamista tehtailla korjattiin osastoilla olevat käsivoimaruiskut, tehtiin hälytysjärjestelmä ja palokunnan säännöt.
Vuonna 1916 päätettiin perustaa palomestarin toimi ja tammikuussa 1917 toimi julistettiin haettavaksi. Varkauden ensimmäiseksi palomestariksi tuli valituksi Emil Rif Kotkasta. Emil Rifistä tulee näin myös Varkauden ensimmäinen palopäällikkö.
Palokunnan perustamiskokous pidettiin 15.3.1917 Seuratalolla. Kokoukseen osallistui viisikymmentä miestä ja palokunnan perustamisesta tuli erimielisyyksiä. Ennakkoluuloja nousi työväenliikkeen piiristä ja niin palokuntaan liittyi aluksi vain 15 miestä, jotka olivat pääosin tehtaan virkailijoita. Vähitellen palokuntatoiminta sai kuitenkin laajempaa kannatusta ja osallistujamäärät nousivat.
Perustettu palokunta nimettiin Varkauden Tehtaan Palokunnaksi. Alkuvuosina palokunta toimi tehdaspalokuntana vapaaehtoisen palokunnan tapaisesti. Palokuntaan kuuluvat olivat tehtaan palveluksessa olevia, jotka vapaaehtoisesti halusivat toimintaan mukaan. Vapaaehtoisesta palokunnasta tehdaspalokunta poikkesi siinä, että tehdaspalokuntalaiset saivat palkkaa paitsi harjoituksista ja sammutustöistä, Varkauden tehtaat myös hankki palokunnan tarvitsemat varusteet ja palokaluston.
Palokuntaa johti aluksi tehtaan hallinnon määräämä ylijohtaja, joka oli ensiksi puuhiomon insinööri Rolf Wilén vuoteen 1919 asti, seuraavaksi virassa oli insinööri V. Örling 1920-1922, jonka jälkeen toimea hoiti tehtaanjohtaja E. Cedercreutz 1922-23 ja hänen jälkeensä S. Thunström. Palokunnan ylijohtajan alaisena oli palomestari, joka palokunnan perustamisesta aina vuoteen 1948 Emil Rif. Palomestarin alaisena toimi kaksi alipalomestaria. Palomiehiä oli kaikkiaan yli neljäkymmentä.
Palokunnan perustamisen jälkeen haluttiin palokunnalle oma lippu. Huvitoimikunnan ensimmäisessä kokouksessa 11.4.1917 lipusta keskusteltiin ensimmäisen kerran. Lipun suunnittelemiseksi julistettiin piirustuskilpailu, josta ilmoitettiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadbladetissa. Kilpailun voitti Else Ohlson Oulusta.
Silkkiä ei kuitenkaan sodan takia ollut saatavilla, joten lippu valmistui vasta 1922 ja vihittiin käyttöön 18.3.1922. Lippua käytettiin paraateissa, edustustilaisuuksissa sekä hautajaisissa. Lipun vihkiminen toimitettiin palokunnan viisivuotisjuhlassa 18.3.1922 Seuratalolla, jossa isännöitsijä Y. Lindqvist luovutti lipun palokunnan käyttöön. Juuri kun lipun luovutus oli tapahtunut, palokunta häytettiin sammuttamaan Kosulanniemen virkamiessaunalla syttynyttä tulipaloa.
Lippu on keltaista silkkiä, lipun keskelle on ommeltu tulenliekki, jota huuhtelee vesisuihku. Lipun valmisti Koruompelu Oy Kuopiosta ja se maksoi tankoineen 4000 markkaa.
